Tuleviin kriiseihin pitää varautua ajoissa

Musta joutsen on yllättävä, mutta vaikutuksiltaan todella laaja-alainen tapahtuma, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Koronavirus on ristitty globaalin markkinatalouden mustaksi joutseneksi kansainvälisten suurpankkien, kuten Goldman Sachsin toimesta, mutta onko todella niin, että pandemia tuli täysin puun takaa?

PANDEMIAN UHASTA ovat varoittaneet eri kansainväliset järjestöt jo useita vuosia ja viimeksi viime vuoden syyskuussa Maailman Terveysjärjestö WHO ja Maailmanpankki julkaisivat aiheesta raportin.

Aikaisempiakin samankaltaisia tapahtumia on tietysti nähty kuten vuoden 2003 SARS-epidemia tai vuosien 2009-2010 sikainfluenssapandemia.

Mielestäni koronavirusta ei voi pitää täysin yllättävänä tapahtumana, vaan pandemian mahdollisuus oli tiedossa jo kauan aikaisemmin. Silti vaikuttaa siltä, että tähän kriisiin ei ollut varauduttu melkein ollenkaan etukäteen. Koronaviruksen osalta ennaltaehkäisystä on siirrytty suoraan reagointiin, mutta muiden uhkien minimointi on yhä mahdollista.

Itse en jaksa uskoa, että koronavirus jää elinaikanani viimeiseksi suureksi kriisiksi, vaan uskon, että tulossa on jotain vieläkin suurempaa. Kaikista päällimmäisenä mielessä on tietysti ilmastonmuutos, mutta muitakin uhkia on. Esimerkiksi konfliktit, ikääntyminen ja eriarvoistuminen ovat mahdollisia seuraavan laajan kriisin tai laman aiheuttajia.

TOIVON, ETTÄ OPIMME tästä pandemiasta jotain ja tulevaisuudessa varaudumme kriiseihin etukäteen siltä osin kuin se on mahdollista. Näin asia ei kuitenkaan vaikuta ainakaan vielä olevan, vaan poliitikot ovat yhä valmiita sivuuttamaan tulevat riskit. Esimerkiksi Yle haastatteli huhtikuun alussa kansanedustajia, joista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että ilmastotavoitteista tulisi tinkiä koronakriisin vuoksi.

Emme ehtineet varautua koronaviruksen tuloon riittävästi, mutta muita riskejä voidaan vielä ennaltaehkäistä. Samaa virhettä ei kannata tehdä montaa kertaa peräkkäin.

Julkaistu kaupunkilehti Tamperelaisessa 30.4.2020

Kunnallinen päätöksenteko vaatii julkista keskustelua

Kirjoitin kaupunkilehti Tamperelaiseen viime lauantaina Lempäälän kunnanvaltuuston kokouskulttuurista: ”Istuin keskiviikkona Lempäälän kunnanvaltuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin palvelurakentamista. Kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja piti pöyristyttävänä sitä, että eräs valtuutettu teki kohdassa muutosesityksen. Tilanne nosti mielestäni esiin kunnanvaltuuston todellisen luonteen – ainakin Lempäälässä. Olen viimeiset kaksi vuotta toiminut nuorisovaltuuston edustajana läsnä- ja puheoikeudella Lempäälän kunnanvaltuustossa. Tuona aikana on kunnanvaltuustossa äänestetty vain muutamasta esityksestä. Kokoukset kyllä …

Lue lisää